maanantai 18. syyskuuta 2017

Lundby diy


Muutama vuosi sitten jo päätin että jos
jossain joskus tulee Lundby vastaan,
sellainen olisi kiva tuunailla ja olis just passeli 
lasten leikkeihin.
Ihan yllättäen se löytyi.
Päästiin ihan kahdestaan isännyksen kanssa
Kauhajoelle Syömienkien yöhön ens kertaa ihmettelemään.
Kauheesti siinä ei ollut ihmettelemistä, 
joten kun huomasin että lähetyskirppis oli auki
suuntasimme sinne.
Ja siellä alakerrassa oli tämä

Hintalappuakaan en täpinöissään huomannut,
vaan mummun täytyi tulla se mulle näyttämään. 10€
Äkkiä kainaloon!
Kyllä se sitten syötiinkin kyseisessä tapahtumassa...
samaisen lähetyskirppiksen grillistä perunat savulohitäytteellä. Nam.

Pinterestistä pinnailn ideoita talteen
ja sitä kautta
löysin tiedon että kyseistä Lundbytä on valmistettu välillä 1999-2005 

Viime sunnuntai äherrettiin talon kimpussa.
Talo on kokonaan muovia ja ruuvein kasattu
ja E 12v purki sen itte osiin.



Tiimarista ostettu vanha hopea maali kattoon.
Seiniin ja lattiaan paperin päälle remppamaalien jämiä.

Tapetit tilailin itsekseni joku ilta
Paperinauhasta
Onneksi kelpasivat neidillekin.


Päädyin kokeilemaan puuliiman sijaan josko
paperit sais tasaisesti liisteriä avulla seiniin.
Pensselillä levitin liisteriä paperiin ja seinään
ja lastalla tasoittelin.
Toimi.





Pilvi huoneeseen E12 ja minä teimme uudet sängyt ja petivaatteet.


Mutta muuten kalusteet
ihan muualle neljä vuotta sitten tehdyt värikkyydet.


En niitä muistanutkaan 
"tauluarkkia" ostaessani
joten oli iloinen yllätys miten ne sopivat yhteen.



Yks väliseinä me jätettiin pois
ja lattiassa olevaan seinän uraan laitoin vanerinsoiron.


Vaikka ukkeleilla mallailtiin sänkyjen kokoja ja taulujen korkeuksia,
tämä on nyt Petsin koti.



Maaka




torstai 14. syyskuuta 2017

Pikavisiitti Habitareihin

Tänä aamuna starttasimme kahdeksan
jälkeen koululta kahdella linja-autolla kohti Helsinkiä ja Habitarea. 
Puolessa matkassa 45 min lakisääteinen kuskin tauko.
 Ikeassa tunnin ruoka ja ostosten teko pysähdys. 
Kassajonoihin juuttuneiden odottelua 
ja kolmelta olimme messukeskuksessa ja klo 17:15 paluumatkalle....

Kyllä sen siinä ajassa ehti kiertää, 
jotain mielenkiintoista ehti hieman pysähtyä tutkimaankin.
Ja kuvia nopsaanapsia niin saa nyt paluumatkalla niitä:
tuotteita ja yrityksiä tutustua













Messutehtäväni oli tutustua laattatrendeihin.











Käsityömessuilta en todellakaan selviäisi tuossa ajassa! 😅
Enkä kyllä vapaaehtoisesti olisi nytkään juossut läpi,
mutta nyt oli pakko sanoa liittymäsähköjne myyjille: ei kerkiä!
Ja keskittyä vain itselle tähteellisiin juttuihin.

Ai niin suurin ajaa elämys oli tämä grillikota:

Niin sekin voi olla kaunis ja viihtyisä!
Jotku asiakkaat siellä viihtyivät heti niin etten 
Saanut parempaa kuvaa! 😄

Maaka

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Lämmintä syksyyn

Tammikuussa ostin softshellit heräteostona
Kangassalongin  -50% päivänä.
Summassa otin palat, tarkoituksena tehdä yksi asu,
mutta sitten päätin koittaa jos saisin kummallekin pojalle.
Ompeluskaverilta sain dinokankaan lopun ja riitti ku riitti.
Kansalaisopiston kurssilla aloitin,
mutta jäi kesken, enkä kesällä edes aukaissut ompelusalkkua.


Omalla koneella ei tehnyt mieli edes yritetäkään takuuta,
joten arvaa olinko helpottunut kun verhoiluopelle
sopi että ompelen vaatteet koulussa.
Koneisiin tutustumista tämäkin :)




Heijastimia ajattelin vielä ommella taakse ja eteen.


Piti muuten kuvan jälkeen tarkistaa :D
Ei, heijastin nauha ei pykälä, se vain näyttää, kun kangas on sisällepäin
saumankohdalta palanmatkaa...


Nuorimmainen ei vie ehtinyt sovittamaan,
toivottavasti istuu päälle
ja puutuisi riittää pituus. Kankaat on loppu. :D




tiistai 12. syyskuuta 2017

Amikses!

Aikanaan lukion jälkeen hankittu AMK 
tradenomin ammatti olisi monen 
kotiäiti vuoden jälkeen kaivannut päivitystä
ja toisaalta sitä halusi tehdä jotain omaa....

Onko tämän lähestyvän 4kympin aiheuttamaa kriisiä,
kun nyt olen ens kertaa elämässäni amislainen!

Niin peruskoulun ja lukiokin jälkeen mua kiehtoi
Käsi-ja taideteollinen koulu,
mutta sillon koin etten ole tarpeeksi
Luova ja Taiteellinen sinne.
Jos nyt kyseinen koulu olisi ollut helposti saavutettavissa kaikin puolin,
olisin sinne pyrkinyt,
vaikka luovuuteni ja taiteellisuuden olekaan mihinkään muuttunut,
mielikuva koulusta kuitenkin.


Sen sijaan hain eräänä  kesäkuisena iltana suorahaun kautta
suorittamaan sisustus- ja verhoilualan ammattitutkintoa.
Seuraavana aamuna tuli jo tieto kouluun hyväksymisestä.
Päätöstä työttömyysrahalla opiskelusta sai odottaa kauemman,
mutta tuli sekin viimein, 3 päivää ennen koulun aloitusta. 


Neljäs viikko on menossa
ja hyvältä tuntuu.
Aloittelin lasten kannalta hieman kevennetysti 
ja koulusta ollaan joustettu hienosti.
Hyväksi lukujen johdosta "kirjaoppitunteja" 
ei mulla olekaan vaan päivät kuluvat työsaleissa.
Tietty välillä on ihan teoriaakin.

Aloitti siellä yhtäaikaa toinenkin aikuinen
ja saamme vertaistukea toisistamme.
Vaikka samalla viivallahan me kaikki ollaan
iästä riippumatta, uutta oppimassa.

Mukavia syksyn jatkoja!


Maaka

torstai 7. syyskuuta 2017

Pikkupöydän muodon muutos

Tämän 5€ pöydän Esikko kunnosti
mulle viime jouluksi.


Olisi olkkarissa tässäkin kunnossa,
sillä ihan hauskan värinenhän se on,
mutta kansi niin huonossa kunnossa, törkee
Että se oli pakko peittää liinalla


Ja sitten mä halusin siihen laatikon.
"Jos opettaja vastustaa, sano että asiakas haluaa!"
Olihan ope nikotellut, mutta todennut valmiista 
että sehän näyttää kuin laatikko olisi aina siinä ollut.
Niinpä, raskas yläosa mun mielestä suorastaan huusi sitä.



Niin kiire mulla oli se saada jouluksi,
että itte sutiloin vipan maalikerroksen,
 toki vasta keväällä.
Se oli sivupöytänä olkkarissa 
mutta nyt koulupöytänä.


Kauniisti ja huolella taas kerran tehty.


Kaks pöytää vielä odottaa kunnostusta,
mutta ne taitaa olla mun omia hommia sitten :)


Maaka

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Edeltä valmistettuja teitä

Polku edessäni nostaa mieleeni jälleen kerran
Saan kulkea edeltä valmistettuja teitä.
Kirjaimellisesti, sillä todella hankala ryteikkö
 olisi ilman raivattua polkua edessä,
ja samalla aavistellen Jumalan johdatusta elämässäni.

Sillä me olemme hänen tekoansa,
luodut Kristuksesta Jeesuksesta hyviä töitä varten,
jotka Jumala on edestäpäin valmistanut, 
että me niissä vaeltaisimme.
Ef 2:10

Minä johdatan heitä kun he kulkevat rukoillen
Jer 31:9

Jumala ei ole ennalta määrännyt tieltäni ja "kohtaloani",
minulla on vapaa tahto valita polkuni,
haluan vain sydämestäni kulkea hänen johdatuksesta,
hänen viitoittamia teitä, koska luotan:

Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa
niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, 
niiden jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Room. 8:28


Vaikka tiedän olevani oikealla polulla, 
mutta en näe eteenpäin kuin palan matkaa
ja toisinaan se nostaa jo mieleen ajatukset;
viekö tämä polku mihinkään vai loppuuko se tuohon.
Valitsinko väärin.


Kappaleen matkaa kuljettuani totean 
että kyllähän se polku jatkuu, suunta vain vaihtuu.

Mutkista huolimatta tie on oikea,
suunnan muutokset kuuluvat matkan tekooni.
Tämä on minun polkuni.

Pysähdyn ja katson taakseni.

Tuon tie olen kulkenut,
risteyksissäni suuntana valinnut.
Näin tarkasteltuna tie näyttää hieman erilaiselta,
osa siitäkin näkyy tähän kohtaan selvästi, 
mutta paljolti matka on vain jo muistoissani.
Se on ollut kaunis ja arvokas,
vaikeuksineen, suruineen ja iloineen.

Tähän asti on Herra meitä auttanut.
1 Sam 7:12


Poikkean polulta nuoruuteni lempipaikkaan,
hengähdän ja rentoudun.

Herra on minun paimenena ei minulta mitään puutu.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään,
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
Hän virvoittaa minun sieluni.
Hän johtaa minut oikealle tielle nimensä tähden
Ps 23:1-3



Hän johdattaa minut aurinkoisille vihreille niityille,
mutta ei minulta ole mitään puuttunut
ei synkkiä erämaakorpitaipaleitakaan.

Pari vuotta sitten meni erääseen Kyyhky-koulutukseen,
aihe oli tärkeä mutta erityisesti koska janosin Jumalaa.
Your soul shall be like a well-watered garden?
Kyselin ja muistutin lupauksestaan.
Saimme hyvää opetusta ja materiaali, mutta ei vastausta pyyntööni.
Me kaikki osallistujat kävimme edessä siunattavana... ei mitään!
Kahvin jälkeen viimeinen oppitunti,
aiheena muistolauseet.
Kukaan ei sitä lukenut, eikä ideaa esitellyt,
mutta siellä se luki, minulle...
Ei lupausta että maljan on oleva ylitse vuotava, vaan....
Herra johdatti heidät erämäähan. ?Moos?
Okey... Toivottavasti tämä ei kuitenkaan 40v kestä! Hah!
No, onneksi en tiennyt että vuosia se tulisi kestämään,
ehkä jo neljä, mutta toivottavasti oma 40v olisi käännekohta....

En kokenut että erämaavaellukselle olisi rangaistus,
kapinoinnistani ja epäuskostani, kuten israelilaisten kohdalla,
vaikka siihenkin kyllä annan syyt, 
vaan tajusin että sinne Herra nyt vain johdattaa...

Viime vuoden joulukuussa,
samat ajatukset edeltä valmistetusta tiestä nousivat tämän
polun päässä.
Miten tiemme näytti vievän syvälle synkkään metsään,
mutta tämä polku näkyy kuitenkin selvänä edessäpäin 
ylä-ja alamäestä huolimatta kun suuntasi katseensa ylöspäin.


Sellainen tuo matka elämässäni olikin
vaikea kulkuinen polku, askeleensa tuli kulkiessa valita.
Synkkiä sävyjä, mutta usko oli kuin tuo valkoinen lumi joka 
valaisi tietä ja antoi voimaa kulkea eteenpäin.
 Kaunis ja arvokas tämäkin polun matka.


Itkien he tulevat,
ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.
Minä vien heidät vesipuroille,
tasaista tietä, jolla he eivät kompastu.
Jer 31:9
 


Ja Herra johdattaa sinua alati 
ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa, 
hän vahvistaa sinun sielusi,,
ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti 
kasteltu puutarha,
josta vesi ei koskaan puutu.
Jes 58:11

Siunausta päivääsi
Ja tulevaan viikkoosi

Maaka